lauantai 14. marraskuuta 2015

Totaalinen antautuminen

Niin.
Tänään katsoin kokonaan alusta loppuun
ja tunteella
Jare vs. Cheek.
Suurta arvostelua aiheuttanut dokumentti.
Suurta arvostelua kielenkäytön vuoksi.
Suuren arvostelun olisi kuulunut saada dokumentti kokonaisuudessaan.
Kuinka suomalainen mies uskaltaa antaa itsestään ja omista tunteistaan noin paljon
tietoa kaiken kansan nähtäväksi ja kuultavaksi.

Hän on niin hurmaava.
Hän on niin taitava.
Hän on niin
 A I T O
.

Meillä kun on tuo down-tyllerö,
erityinen,
joka ei osaa olla muuta kuin aito.

Jarella on juuri näitä samoja piirteitä,
vaikkakin hän on ihan tavis.
Jare on niin aito.
Liiankin aito.
Ja kun tuon dokumentin katsoi,
tajusi,
että hän on niin perfektionisti.
Niin suunnattoman vaativa persoona.
Vaativa itseään kohtaan.
Kaiken on olta niin viimeisen päälle kohdillaan ja kuosissa.
Kaikki pitää kuulostaa juuri niin oikealta, kuin ajatuksissa kuulostaa.
Mikään ei saa mennä vikaan.
Ja jos etukäteen jotain on sovittu ja suunniteltu,
niin sen pitää pitää kutinsa,
tai muuten homma ei pelitä.
 Dokumentissa Jare sanoi osuvasti
"Sä huudat"
biisiä tehdessään, 20 sessiota tehtyään,
että "sit kun jengi kuulee tän, niin ne tuumaa, että jätkät on ollu päivän studiolla ja se v...tun p....ikä purkkapoppi jätkä Cheek on vääntänyt taas jonkun oksennuksen."
Voi vain kuvitella, kuinka paljon aikaa ja vaivaa ja kuinka monia kirosanoja on kulunut koko Alfa Omega - levyn tekemiseen.

Ihmiset ovat arvostelleet dokumenttia kielenkäytön vuoksi.
Mielestäni nämä ihmiset eivät ole osanneet katsoa dokumenttia niin kuin se olisi pitänyt katsoa.
Kun dokumentin katsoo aidolla tunteella,
ei kiinnitä huomiota Jaren kielenkäyttöön,
vaan kiinnittää huomion siihen aitouteen ja siihen täydellisyyttä tavoittelevaan persoonaan.
 Ja kun suurin osa arvostelevista tahoista on ollut alle 16 vuotiaiden lasten äitejä,
niin heille olisi voinut etukäteen kertoa,
että tämä dokumentti kertoo aidosti todellisuuden levyn teon tuskasta sekä keikkojen suunnittelusta ja toteutumisesta.
Se todellisuus ei suinkaan ole sama, kuin se, mitä levyltä kuulee.
Ja sitä ei alle 16-vuotiaat ehkä ihan ymmärrä.
Joten mielestäni on niin turhaa ollut nämä arvostelut ja keskustelut ja jopa blogi-kirjoitukset
Jaren kielenkäytöstä tuolla dokumentilla.
Ei 9-vuotias todellakaan voi ymmärtää,
millaista on tehdä levy,
jossa on 10-12 biisiä
ja sen päälle vielä suunnitella keikat.
Äidit hoi,
menkää itseenne ja miettikää,
mitä teidän pienokaisenne ymmärtävät ja mitä eivät.
Ja sitten vasta, kun olette varmoja heidän kypsyydestään kohdata todellisuus,
istuttakaa heidät katsomaan dokkari

Jare vs. Cheek.

  http://www.cheekki.com/

Omasta mielestäni dokumentti oli erittäin koskettava.
Jare näytti itsestään todellisen puolen.
Hän on niin aito ja niin herkkä.
Ja niin perfektionisti.
Ihan pahaa teki,
kun näki,
kuinka
Jare

kärsi siitä epäonnistumisesta,
jonka muu taho aiheutti.

Hän on niin hurmaava.
Hän on niin aito.
Hän on

JARE.

<3


  #cheek #jarehenriktiihonen

Öitä!

Susanna

linkki: http://areena.yle.fi/1-2858388?autoplay=true

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti