maanantai 30. joulukuuta 2013

Joulun jälkeistä elämää

Nyt on joulut juhlittu ja mennään kohti uutta ja toivottavasti parempaa vuotta.

Tämä joulu oli kyllä hieman vähempi tunnelmallinen, kun vertaa meidän aikaisempiin jouluhin. Olen kuitenkin aina rakastanut laittaa joulua kotiin ja nauttinut itse joulusta ihan suuresti, mutta tänä vuonna joulu ei jostain syystä tuntunut yhtä nautittavalta. Toki nautin suunnattomasti siitä riemusta, mitä lapseni, isompia myöden, jälleen kokivat, äitini ja isäni läsnäolosta meidän perheemme luona ja niistä ihanista joulun tuoksuista.
Mutta jokin ei vaan kolahtanut nyt samalla lailla kuin yleensä.
Liekkö se ollut sitten tämä pimeys, lumettomuus ja ehkä hieman itse itseeni kohdistava kritiikki olomuodostani ja tämä tuskallinen työttömyys...

Tässä hieman tunnelmia meidän Joulusta...


... pikkuiseni riemua joulutortuista, isompien lasten riemua joulusukkien löydöistä, äitini ja nuorimmaiseni lahjojen jaossa, puolisoni aattona savustamassa lohta pihallamme, Luca-haukku joulukuosissa ja pikkuiseni riemua paketista löytyneistä lemppari-hahmoista Finiaksesta ja Ferbistä. <3

Lisää tunnelmaa kodistamme...


... kynttilät sen tuovat. <3

Joulun riisuin meiltä heti Tapanin-päivän jälkeen.
Nyt ootellaan vaan kovasti vuoden vaihtumista.

Tämä kurja pimeys kun meinaa vallan viedä voimat tästä mammasta.
Millään ei tekisi mieli lähteä ulkoilemaan saati sisällä puuhastella.
Avuksi innoittamaan liikunnan lisäämistä toi Joulupukki minulle ja puolisolleni lahjaksi Polar Loop-rannekkeet. Niiden avulla on helppo seurata omaa liikunnallisuuttaan ja kyllä se aika hyvin innostaa liikkumaan, kun seuraa rannekkeen ilmoittamia lukemia, että paljonko vielä pitää tehdä minkäkin tasoista liikuntaa ja kuinka paljon on kaloreita kulunut ja montako askelta olet ottanut ja päivän lopuksi huomata tavoitteen saavutetuksi. Loistava lahja, sopii minulle! :)


Nyt eletään siis viimeisiä päiviä tätä vuotta.
Ensi vuodelle toivon terveyttä sekä jaksamista arjen haasteissa.
Ja työtä itselleni!

Mukavia vuoden viimeisiä päivä kaikille!

Susanna

maanantai 23. joulukuuta 2013

Joulu on jo ovella

"Joulupuu on rakennettu
Joulu on jo ovella,
namusia ripustettu
onpi kuusen oksilla"





Hyvää Joulua!

Susanna

perjantai 20. joulukuuta 2013

Voi harmitus...

Ei ole tänä vuonna tullut ollenkaan joulumieltä tälle mammalle, vaikka lahja-asiatkin on jo hoidettu.
Onko se kenties tämä masentava musta keli, joka päivästä toiseen kiusaa meitä suomalaisia.
Lumi tuntuu menevän ihan vääriin paikkoihin, kun kuuntelee uutisia, Jordaniaa myöden satanut useita senttejä lunta, missä sitä ei kyllä juuri ikinä sada.
Onko maailmankirjat menneet nyt aivan sekaisin...?

Vielä vähemmän teki joulumieltä eilinen eläinlääkäri-reissu.
Meidän Luca-pojalta kun leikattiin pari viikkoa sitten se piilokives ja operaatiohan tehtiin kasvattajan valitsemalla lääkärillä eikä suinkaan siellä, missä me olisimme Lucan leikkauttaneet, siellä missä aina käymme.
No, nyt saatiin sitten ikäviä uutisia, kun tikkejä poistettiin.
Eli haava on tulehtunut ja ne tikkaukset siinä haavan päällä olivat mitä kummallisemmat väkästykset.
Kyllä niin tuli paha mieli ja viha samaan aikaan päälle.
Kaksi viikkoa täytyy vielä pitää kauluria Lucalla ja uusi lääkekuuri saatiin sekä kunnolliset hoito-ohjeet päivittäiseen hoitoon. Niitähän ei tuolta operoineelta lääkäriltä saatu, antibioottikuuri kylläkin, mikä ei edes ole ollenkaan kuulemma tarpeen, mikäli leikkaus suoritetaan täydellisen hygienisissä olosuhteissa.
Kahden viikon päästä on tarkastus käynti, jolloin toivottavasti lääkäri ei löydä vatsaontelosta tyrää, mitä hieman epäili. Silloin on edessä uusi leikkaus :( ja sitähän me emme halua.
Joten peukut pystyyn, että pikku-Lucamme paranee!

Meillä on huomenna vielä edessä pikku-neidin eskariluokassa 9-10 joululaulu tuokio ja teini-tyttäremme käy hakemassa välitodistuksensa niin sittenhän alkaakin parin viikon joululoma.
Ja koska talvi ei ole tullut toivotulla tavalla, niin ei olo laskettelukeskustakaan voitu aukaista, niin ei ole näköpiirissäkään vielä tämän mamman työrupeama, joten saan nauttia lomasta lasteni kanssa täysin palkein.

Sen verran olen joulua jo meille laittanut, että lastemme joulusukat löysivät paikkansa keittiön ikkunasta.
Ja näyttäisi siltä, että tonttukin olisi jo käynyt siellä... ;)


Rauhallista Joulua kaikille!

Susanna

torstai 12. joulukuuta 2013

Kaksin

Pikku-neidin kanssa nautittu kaksin olosta, kun muu poppoo on siellä risteilyllä.
Niin ja onhan meillä tuo meidän vahtikoira seurana ;)
Nytkin tuolla kuistilla haukkuu nurkissa pauhuavaa tuulta.
Kovasti se tuuli tuolla muuten pauhaa... Sais vaikka rauhoittua jo!

Meillä oli mukava ilta pikkuisen kanssa.
Tein meille vähän niinkuin juhla-aterian, kananpojan minuuttipihviä kermakastikkeella ja ranskalaisia.
Neiti tykkää yli kaiken ranskalaisista. :)
Tyttö söi hyvillä mielin ja tuumasi pariin otteeseen, että on hyvää.
Ihana pikkuiseni! <3

Käytiin postissa hakemassa äipän itselleen ostamat kengät sekä cittarista haettiin uusi pyykkikori, kun vanha meni ja levisi ihan totaalisesti.

Mummi poikkesi meitä moikkaamassa.

Iltapalan jälkeen hieman herkuteltiin sipseillä samalla kun katseltiin Idolsia.
Neiti teki hauskan löydön sipsikulhosta...


... melkoisen ison sipsin. Sekös meitä huvitti niin että oli ihan pakko ikuistaa se. :)

Viikonloppuna sain uuden sohvan olohuoneeseen.
Ikeassa sattui sopivasti olemaan sohva-viikot ja bongasin tuon lemppari sohvani melkoisen edullisesti sieltä.
Eilen saatiin vihdosta viimein sitten laitettua sohvat omille paikoilleen,
eli varasohva, jonka olisin toki mieluusti pitänyt myös olkkarissa, mutta kun tila ei riitä, niin siirrettiin se tuonne kuistille


ja uusi sohva pääsi sitten omalle paikalleen olkkariin


ja nythän se sitten vähän niinkuin huutaa vierelleen joko nojatuoleja tai kahden istuttavaa sohvaa.
Ehkä jonain päivänä. :)

Huomenna on jo taas perjantai ja alkaa viikonloppu.
Sunnuntaina on tiedossa veljen tyttären syntymäpäivä-juhlat.

Nyt nukkumaan!

Öitä kaikille!

Susanna

tiistai 10. joulukuuta 2013

Kaiken laista tohinaa

Joulukuun alkupuoli on taittunut vauhdilla. Kaiken laista touhua mahtunut jo muutamaan päivään.
Ehkä eniten huolta ja voimia on nyt vienyt tuo meidän koira-pojan leikkausoperaatio.
Luca-koiramme on siis reilu vuoden ikäinen ja huomasimme, että toinen kiveksistä ei ollut laskeutunut ollenkaan. Rokotusreissulla lääkäri tutki asian ja totesi, että kives on jäänyt vatsaonteloon, joten operaatio on hieman isompi kuin normaali piilokiveksen leikkaus.
Viime viikon torstaina oli leikkaus, suhteellisen normaalisti on kaikki mennyt, Luca syö ja käy asioillaan ulkona, nukkuu normaalisti ja hieman jo koittaa leikkiäkin.
Ainoa murhe on tuo haava ja sen ympärystö, kun näyttää jokseenkin hurjalta, mutta koiralla ei kuitenkaan tunnu olevan mitään ylimääräisiä kipuja eikä aristuksia, joten olemme nyt vaan sitten seurailleet tilannetta. Kaksi viikkoa täytyy pitää tuota kauluria, ettei pääse nuolemaan haavaa ja viikon verran syötetään antibioottia. Mutta kyllä mä aattelin käydä näyttämässä sitä lääkärillä, mikäli ei selvästi lähde paranemaan tuo ulkonäkö torstaihin mennessä.


Meidän pikku-Luca <3

Pikku-neitimme oli viime viikon flunssassa. Tällä kertaa ei tarvinnut käydä sairaalassa hengittelemässä adrenaliinia. Tukkoinen pikkuinen oli, mutta selvittiin yskällä ja nuhalla, ventolinea hengiteltiin aamuin illoin.
Nyt on taas itsellä sellainen puoli kuntoinen olo, mutta josko tämä tästä.

Isäntä ja toiseksi vanhin poikamme aloittivat viikonloppuna teini-neidin huoneen remontin. JEE!
Vanha lattia ja katto sai heti kyytiä, eli on jo kuskattu kaatopaikalle. Nyt täytyisi saada aikaiseksi tyhjentää koko huoneen mittainen vaatekomero, koska se puretaan kokonaan pois. Tämä olotila nyt vaan ei houkuta riehumaan, mutta jos vaikka loppuviikosta sitten.

Torstaina osa porukkaa, eli isäntä, molemmat pojat sekä teini-neiti ystävänsä kanssa lähtevät Tallinnan risteilylle Silja Europalla. Miksikö? Koska Cheek esiintyy siellä ja meidän teini-neitokaisemme oli pakko päästä häntä katsomaan. No isäntä keksi, että pitää samalla firman pikku-joulut, joten vie sitten työntekijänsä samalla risteilylle. Me jäämme pikku-neidin kanssa kotiin Luca-haukkua hoitamaan. Hieman minua nyt jännittää, että kuinka osaan pysyä rauhallisena, kun nuo sääennusteet nyt uhkaavat Eino-myrskyn kaltaisella myrskyllä juurikin to-pe välille. Merialueille vallan kovaa myrskyä ja mitä se sitten täällä maallakin taas tekee. Meillä kun edelleen seisoo pihassa tuo jätti-mänty... Toivotaan, että myrsky menee ohi koko Suomesta!

Ihanaa, kun tuli lunta ja pakkanenkin on pysynyt jo muutaman päivän.
Muutaman jolulahjankin olen jo hankkinut. Vielä ei kuitenkaan ole joulu-fiilis iskenyt päälle.
Jospa se sieltä hiipii, viimeistään sitten, kun käyn paketoimaan niitä hankkimiani lahjoja.

Mukavaa tiistaita!

Susanna

perjantai 6. joulukuuta 2013

Itsenäisyyspäivä

Joulukuu on alkanut, joulukalenteri on korkattu ja kohti juhlaa mennään.

Tänään yksi suurimmista juhlista.

HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!

Susanna

perjantai 29. marraskuuta 2013

Hyvät uutiset

Sain eilen heti hakea labrakokeiden tulokset ja samaan syssyyn toimitin ne Terveystalolle, jotta lääkäri voi ne sitten lukea.
Sain soittoajan heti samalle päivälle ja niinhän se lääkäri sitten iltapäivästä soittikin.
Ja kertoi erittäin hyviä uutisia, eli kolesteroliarvot, maksa-arvot, munuaisarvot, kilpirauhasarvot, veren sokerti sekä koko veren kuva olivat kaikki aivan loistavia arvoja!
Eipä sitä voi kyllä muuta kun olla erittäin onnellinen!
Nämä mun oireeni ovat vissiin sitten niitä kausiluontoisia normi hiustenlähtöjä sun muuta väsymystä.
Joten jatkamme täysillä vaan eteenpäin. :)

Eilen kävinkin pitkästä aikaa sitten ystävättäreni kanssa ehtoolla lenkillä. Ja kyllä teki taas niin sielulle kuin ruumiillekkin hyvää. Ei olla meinaan aikoihin taas höpötelty.
Tämä ihmisen elo kun on nykyään niin kiirusta mukamas, ettei kerkee ystävän kanssa höpöttämään.
No ystävättäreni aloitti noin puoli vuotta sitten oman ompelualan yrityksen ja hänellä on sitten ihan kiiruuksi asti piisannut töitä. Sen vuoksi ollaan nyt niin harvoin nähty.
Mutta hyvä se on että edes harvoin kerkee. :)

Toissa aamuna, kun sytyttelin nuita ikkunatuikkuja niin olohuoneen valosarja ei syttynytkään. No, siitä on muuntaja mennyt, joten täytyy jostain etsiä uusi tilalle.
Nyt vaihdoin kuitenkin pallovalot tuohon nurkkaan, jottei niin pimeältä näyttäisi.


Päivänvalolla ei näytä yhtä hyvältä kuin pimeällä.

Samalla kun räpsin ikkunasta kuvaa, otin meidän rennosta yorkshirenterrieristäkin kuvan, kun hän on löytänyt itselleen ihan uuden paikan otta nokosia...


Hän on niin hurmaava nuori mies.

Nyt ruuan laittoon.

Mukavaa perjantaita!

Susanna

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Laboratorio käynti

Niin, viime viikolla sain vihdosta viimein aikaiseksi käydä lääkärissä ja kyllähän lääkäri oli sitä mieltä, että nämä mun oireet viittaavat kilpirauhasen toimintaan.
Joten sain lähetteen labrakokeisiin.
Samalla tutkitaan maksa-arvot, kolesteroli sekä verenkuva.

Tänään kävin sitten kokeissa.

Syömättä ja juomatta piti olla 12 tuntia, joten meinasi aamulla olla hieman kärttyinen mamma, kun pikku-neidin kanssa aamutoimia suoritettiin.
Mutta sain hillittyä itseni ja kaikki sujui kutakuinkin normaalisti.

Huomenna saan hakea vastaukset ja toimitan ne sitten lääkärille ja hän sitten soittelee minulle, kun on lukenut tulokset, että miltä näyttää...
Eli muutaman päivän tässä nyt joutuu sitten vielä jännittämään.

Tänään on myös pikku-neidin ensimmäinen hampaiden tehopuhdistus ja fluoraus suuhygienistin luona.
Saapa nähdä, kuinka siellä menee...

Mukavaa keskiviikkoa kaikille!

Susanna

tiistai 26. marraskuuta 2013

Arkea ja juhlaa

Ja jälleen mennään jo uutta viikkoa, marraskuun viimeistä...

Viikonloppu meni mukavasti.
Perjantai-iltana meidän keittiömme täyttyi kauniista nuorista neidoista, jotka kovasti innolla leipoivat kaikenlaisia herkkuja perinteisiin koulun joulumyyjäisiin, jossa jokainen luokka kerää myytävillä tuotteilla luokkaretkirahastoa.
Meidän teini-neiti siis leivoskeli ystävineen kuivakakusita aina piparkakkutaloon joulun herkkuja ja kyllä oli ilo kuunnella ja sivusta seurata tyttöjen touhuja ja kikatuksia <3
















Myyjäiset menivät hyvin, luokka sai kaikki myytävänsä myytyä.

Lauantai-aamusta olikin sitten äidin vuoro ryhtyä leipuriksi.
Iltapäivällä kun oli tarkoitus juoda teini-neidin synttärikahveet.
Pari suolaista piirakkaa sekä pari makeata piirakkaa tuli leivottua.
Mutta juhlan kruunasi yllätys, nimittäin täytekakku, jonka minun veljeni vaimo oli tehnyt ja kuvan siihen kakkuun oli maalannut hänen ystävättärensä.
Ja tälläinen se sitten oli...


... ja olihan se mieluisa.
Neitokainen tokaisi nähdessään kakun, että tätä ei sitten leikatakkaan. :)

No mutta tänään onkin sitten meidän esikoisemme vuoro juhlia.
Mittarissa 21-vuotta nuorella miehellä.
Mamma se vaan tuumaa, että mihin ihmeeseen aika kuluu...
Vielä niin selvästi muistan tuon suuren päivän, kun minusta ensikerran tuli äiti.
Ja kuinka poikamme olikin tarkka heti alusta alkaen. Syntyi nimittäin ihan tasan laskettuun aikaan ja kellokin oli tasan 17, kun poika oli maailmassa. Ja kaiken lisäksi päivä oli torstai.
Torstai on toivoa täynnä, sanotaan. :)

Niin se vaan menee, tuo aika...
Nyt täytyy nostaa takamus penkistä ja lähteä hakemaan meidän nuorimmaista eskarista.

Mukavaa tiistaita kaikille!

Susanna

tiistai 19. marraskuuta 2013

Sateista on

Niin se viikonloppu meni jälleen.
Oli kyllä ihan mahtava fiilis tuolloin lauantaina Cheekin keikalla.
Positiivisesti kyllä yllätyin, mieshän veti aivan loistavasti.
Kivaa oli!

Nyt mennään taas jo tiistaita. Ja vettä sataa ja on harmaata.
Niin masentavaa!
Eino-myrsky riehui sunnuntaina ja eilen kävi vielä aika voimakkaitakin puuskia aamupäivästä.
Meillä jälleen säilyi sähköt, vaikka tässä lähistöllä oli mennytkin poikki.
Mänty pysyi pystyssä, tosin muutama iso oksa lensi jälleen maahan, mutta ei tälläkään kertaa aiheuttanut mitään vahinkoa.

Itselläni ollut nyt eilisestä aamusta asti jokseenkin vetopoisolo...
En tiedä onko tämä jotain flunssan alkuja vaiko jotain muuta, mutta en jaksanut enkä kyllä arvannutkaan lähteä eilen salille enkä tänään vesijuoksemaan. Täytyy hieman kuulostella tätä olotilaa, ettei aiheuta turhaan mitään ikävämpää itselleen. Kerkeenhän minä sitten taas harrastamaan, kun olo kohentuu.

Huomenna on jälleen yksi suuri päivä.
Meidän teini-tyttäremme täyttää 15-vuotta <3

Sitähän me sitten juhlistamme lauantaina kakkukahvien merkeissä.
Ja äidillä on ylläri tyttärelle... 
Mutta siitä kerron sitten myöhemmin. :)

Mukavaa uutta viikkoa kaikille!

Susanna

perjantai 15. marraskuuta 2013

Tunnelmaa...

Puhdas koti ja tunnelmanluojana kynttilät...


























Tunnelmallista perjantaita kaikille!

Susanna

Ja taas on viikonloppu

Perjantai perjantai...
Jokseenkin viikon paras päivä, mielestäni.
Viikonloppu alkaa, edessä kaksi vapaata päivää koululaisille ja tällähetkellä myös minulle.
Ei tarvitse välttämättä kahtena aamuna herätä aikaisin vaan nukkua juurikin niin pitkään, kuin huvittaa, tai herätä ajoissa, mutta jäädä köllöttelemään sänkyyn pikku-neidin viereen.
Juu, kyllä meillä tuo meidän iltatähtösemme, 6-vuotias ds-tyttäremme, nukkuu vielä äidin ja isin välissä.
Jotenkin ei vaan malta ostaa rinsessalle omaa sänkyä ja luopua siitä "mun vauva" tunteesta.
Ja kun vielä ollaan mahduttu hyvin, niin senkään vuoksi ei ole tullut kiirusta opettaa neitiä omaan sänkyyn.
Ehkä pian on aika...

Eskarilainen on kotiin jo haettu ja tuttuun tapaan meillä pauhaa disney channel olkkarissa, neiti itse touhuilee omia juttujaan, lähinnä käy läpi päivän tapahtumia ääneen, jutellen kuin olisi luokassa vielä luokkatovereiden kanssa ja neiti itse yleensä vetää open roolia.
Hän on kyllä kerrassaan mainio imitoija.
Päiväkodissa jo sanoivat, että oli hauska seurata meidän neitokaista ja tunnistaa sieltä ketä milloinkin hän esitti.
Niin ihana persoona tuo meidän rakas enkeli-neitimme <3

Pyykkikonetta täytyisi varmaan tänään vielä hieman pyörittää ja josko tekisi viikkosiivouksen jo tänään, niin saisi huomenna keskittyä vaan olemiseen ja fiilistelyyn iltaa varten.

Mutta nyt touhuamaan, jotta saa työt tehtyä ennen illan ohjelmistoa.
Vain Elämää ja Tartu Mikkiin!

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Susanna

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Keskiviikko 13. päivä

Jotenkin tuntunut, että tämä ei ole mun päiväni...

Ei mitään ihmeellistä ole sattunut, onneksi, toivottavasti ei satukkaan. Aamulla kävin heti salilla ja se teki kyllä jälleen hyvän olon, mutta sen jälkeen onkin kaikki mennyt vähän niinkuin pieleen.
Olohuonetta siivosin ja halusin taas vaihtaa vähän järjestystä. Noh, puoltoista tuntia pyörittelin huonekaluja ympäriinsä ja pärräsin, kun ei mitenkään mene niin kuin haluisin. Loppujen lopuksi sohva ja tv-taso vaihtoivat paikkaa, muuten kaikki ennallaan. Tämä on vaan niin hankalan mallinen tää meidän olkkari, että ei oikeen saa mitenkään sopimaan järkevästi näitä huonekaluja.
Ehkä tuo ruokailuryhmä on hieman liikaa, mutta kun se kyllä sopii tuonne, tosin vain tuohon yhteen paikkaan menee järkevästi.
Mä niin tahtoisin rakentaa ihan oman uuden kodin...

Kiukuttanutkin koko ajan, vaikka ei varsinaisesti ole mitään syytä, sitten on tullut turhaan tiuskittua perheenjäsenille ja nyt on sitten paha mieli... Miksi täytyy ihmisen mielen tehdä tälläisiä oikkuja?
Onko kenties osittain syynä meidän teini-neidin Tays käynti tänään...? Se magneettikuvaus.
Iskä lähtikin viemään tytärtämme, niin ei tarvinnut tuon pikku-akan kanssa lähteä sinne, siellä kuitenkin menee tovi aikaa.
Kyllä sitä mun pientä teiniäni jännitti...
Ja niin jännittää mammaakin...
Leivon omalle pikkuiselleni hänen lemppareitaan, eli suklaaneliöitä, yllätykseksi.
Pääsee nuppu herkuttelemaan jännittävän kuvausreissun jälkeen.

Ehkä tämä tästä taas. Ainakin tuntuu jo paremmalta, kun saa purkaa tuntemuksiaan kirjoittamalla tänne.

KIITOS!

Susanna

tiistai 12. marraskuuta 2013

Tuulinen tiistai

Taas tuulee kovasti. Toivottavasti tuo meidän mänty pysyy pystyssä.
Nyt ollaan jo aika lähellä sen kaatoa, kunhan isäntä vaan saa aikaiseksi.

No mutta, viikonloppu meni ja meillä olikin vaihteeksi spesiaali viikonloppu.
Perjantaina nimittäin suuntasimme Nokialle, kylpylähotelli Edeniin, yhdeksi yöksi.
Kyllä oli meidän pikku-enkelimme jälleen onnensa kukkuloilla, kun pääsi polskimaan, nauttimaan lämpöisistä poreista ja laskemaan huikeaa vesiliukumäkeä.
Pieni ihminen voi olla niin pienestä niin onnellinen.
Ja sitten syötiin ranskalaisia makkaratikkujen kera. :)
Mukava rentouttava pikku-reissu, jossa mukana pikku-enkelimme lisäksi, iskä ja äippä tietenkin, teini-tyttäremme sekä toiseksi vanhin poikamme tyttöystävänsä kanssa.

Ja sitten sunnuntaina juhlimmekin isiä ja pappaa.
Ja kävimme hautausmaalla muistelemassa toista pappaa, minun appiukkoa.
Hautuumaa oli jälleen niin kaunis kynttilöiden loisteessa.

Nyt mennään jo kovaa kyytiä eteenpäin uutta viikkoa.
Huomenna tiedossa teini-tyttäremme lonkan magneettikuvaus Taysissa.
Saapa nähdä, mitä kuvat kertovat...

Lauantaina onkin sitten taas pakko (ihan pakko niin) lähteä pikkuisen viihteelle, kun tämän hetken kuumin suomalainen artisti nousee lavalle meidän kaupungissamme, Rantahotelli Waltikassa.
C H E E K!
Teini-tyttäremme suurin ihailun kohde, niinkuin on monen muunkin tytön ja naisenkin.
Itse en niinkään suuri fani ole, mutta onhan se hienoa päästä tämän hetken suuruuden keikalle, kun kerran meidän kaupunkiin tulee.
Keikka on tietty K-18, koska on ravintolassa, joten tyttäreni on hieman harmissaan, kun hän ei pääse mukaan, vaikkakin juuri oli Cheekin loppuunmyydyllä jäähallikeikalla Helsingissä.
Toiseksi vanhin poikamme on menossa mukana ystävineen, koska ikää jo riittää.

Huomenna jännitetään sitten sitä kuvausta...

Mukavaa tiistaita kaikille!

Susanna

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Reima-myrsky

Eilen päivällä alkoi tuuli pauhaamaan ja iltaa kohti se vaan voimistui.
Sellaista meteliä piti, että sai ihan pelätä ikkunoiden tulevan sisään.
Ja kyllähän se kovasti tuhojaan tekikin tuo myrsky, tuhansilta kodeilta ainakin sähköt menivät poikki.
Meillä sähköt kyllä toimi, vaikka hieman välillä räpsyivätkin. Sytyttelin kodin täyteen kynttilöitä ihan varmuuden vuoksi, ettei sitten tarvi pimeässä etsiä tulivehkeitä ja sytytettäviä, mutta ei tullut meidän kotiin katkoksia.
Lähistöllä kyllä oli jonkin tovin sähköt poikki.

Meidän pihamaa kyllä on kuin sotatanner myrskyn jäljiltä.
Reima-myrsky kun päätti riepotella tuota meidän jättimäntyämme talon päädyssä ja kyllä on jälki sitten sen näköistä...


... onneksi on pikku-neidin leikkimökki vielä ehjänä...















... eikä tuo iso oksa onneksi ole tullut sisään meidän teini-tyttäremme huoneen ikkunasta eikä myöskään pesuhuoneen tai takkahuoneen ikkunasta.
Pelottavalta tuntuu, kun näitä myrskyjä nyt on alkanut kovasti olemaan täällä Suomessakin.
Puolisolleni sanoinkin eilen, että hommaa kaatoluvan tuolle männylle, ennenkuin käy pahemmin.

Tänään näyttäisi olevankin hieman rauhallisempi keli.
Ja hyvä niin!

Susanna

maanantai 4. marraskuuta 2013

Pyhää ja alkanutta viikkoa

Viikonloppu ja Pyhäinmiestenpäivä menivät mukavasti juhlien ja leppoisasti loikoillen.
Pikku Joulut tuli juhlittua ja kyllä meillä oli siellä niin mukavaa. :)
Ja menihän se sitten aamun pikkutunneille asti, mutta Pikku Joulua juhlitaankin vain kerran vuodessa. ;)

Pyhäinmiestenpäivä menikin sitten rennolla meiningillä.
Pötköteltiin ja olla möllöteltiin.
Ruokaa valmistin perheelleni nautiskellen, yleensä en niin kovin nauti ruuan laitosta, mutta nyt se tuntui erittäin mukavalta.
Meillä siis syötiin broilerkiusausta...


... ja kyllä se maistuikin hyvälle. Lapsetkin niin kovasti kehuivat.
Vaikka eipä nuo kullannuput koskaan mamman ruokia hauku. <3

Lauantai-ilta muuten meni iskää laivalta ootellen, saunoen ja tv:stä Dancing on Ice - ohjelmaa katsellen. Me tykätään tuon meidän pikku-neidin kanssa sitä katsella ja Arttu Wiskari on meidän ehdoton suosikki luistelija parinsa Eveliinan kanssa.

Pyhäinmiestenpäivän ilta oli kyllä tunnelmallinen niin meillä kuin muuallakin.
Kynttilät paloivat niin sisällä kuin ulkona, hautuumaalla oli jälleen niin kaunista.

Meidän kodin tunnelmaa...



Sunnuntaina pyöritin sitten vaihteeksi hieman pyykinpesukonetta. Tällä porukalla tahtoo likapyykkiä tulla välillä siihen tahtiin, ettei perässä pysy. Vallankin, kun on petivaatteiden vaihtopäivät.
Iltapäivästä teini-neitokaisemme pyysi minua tekemään suklaaneliöitä. Eipä siinä äiti muuta voinut, kun toteuttaa tyttärensä pyyntö.


Kyllä ne onkin maistuneet muksuille. <3

Tämän viikon aloitinkin jälleen salitreenillä. Aamulla vein pikku-enkelimme eskariin ja siitä suoraan kuntosalille hikoilemaan.
Ja kyllä se tekikin taas loistavan olon.
Huomenna vuorossa olisi jälleen vesijuoksu.

Ja perjantaina onkin tiedossa koko perheelle taas aika mukavaa juttua... :)

Palaillaan!

Susanna

perjantai 1. marraskuuta 2013

Vesijuoksua ja pikku-joulua

Vihdosta viimein sain itsestäni irti sen verran, että menin tiistaina vietyäni pikkuiseni eskariin suoraan uimahalliin toteuttamaan melki vuoden mittaista haavettani eli
vesijuoksua.
Olihan erittäin mahtava kokemus. Ei tarvinnut kummosta vauhtia pitää ja silti oli todella tehokasta.
45 minuuttia juoksin rauhallisella vauhdilla ja kun sitten nousin altaasta, ei meinannut jaksaa kävellä pesuhuoneeseen :)
Tykästyin ja tänään kävinkin sitten jo toisen kerran.
Huippu hyvä laji salireenin rinnalle.
Keväällä ja kesällä kun koitin sitä maastojuoksua, niin se ei ollut ollenkaan hyvän tuntuista.
Vedessä juoksemisessa on erittäin isona plussana juurikin se, että siinä ei satu niveliin, mutta vesi antaa erinomaisen vastuksen ja on tehokasta.

Tänään onkin illalla sitten tiedossa varmasti hauskaa.
Taannoisen työpaikkani väki viettää pikku-joulua ja halusivat kutsua minut mukaan <3
Kyllä tekee mukavan piristyksen tähän synkkään syksyyn, kun pääsee pitämään lystiä hyvällä porukalla.
Ukko-kulta lähtee tänään myös miesporukalla huvittelemaan Ruotsin risteilylle.
Lapsukaiset saavat siis viettää yhteistä iltaa täällä kotosalla pitäen huolta pikku-sisarestaan.
Kyllä taas huomaa, miten ihanaa on, kun sisarukset viihtyvät keskenään ja isommista on myös huolehtimaan pikkuisesta, joka on jo kovasti kehitellyt tekemistä illaksi. :)
Voi äippäkin huoleti lähteä hieman tuulettumaan.
Mun R A K K A A T ! <3

Huomenna onkin sitten pyhä ja voidaan olla ja möllöttää vaan kaikessa rauhassa kotosalla
koko porukka!

Hauskaa Pyhäinmiestenpäivää kaikille!


Susanna

torstai 31. lokakuuta 2013

Lääkärireissuja

Tällä viikolla ollaan käyty kahtena eri päivänä Taysissa meidän pikku-enkelin kanssa.
Alkuviikosta käytiin keva-neuvolassa fyssarilla sekä toimintaterapeutilla.
Fyssari katsoi neidin jalat ja kaiken moisen liikkumisen ja toimintaterapeutti kiinnitti huomiota hienomotoriseen tekemiseen, jonka pohjalta sitten laitetaan taas kelaan hakemus toimintaterapian jatkumisesta.
On se vaan hienoa, että on mahdollisuus saada apua liikunnallisessa sekä ilmaisullisessa kehityksessä. Helpottaa suunnattomasti lapsen oppimista ja kehitystä.

Tänään olimme sitten käymässä suupolilla tarkastuksessa. Neidillä kun hoidettiin hampaita nukutuksessa alkuvuodesta, muutama hammas paikattiin ja muutama poistettiin.
Sen jälkeen piti olla sitten tarkkana ruokavalion suhteen, eli ylimääräiset sokerit pois.
Neiti kun on aikalailla saanut mehua juodakseen...
Äiti on ollut liian lepsu ja sen seurauksena tyttö sitten kärsii...
Nyt oli yksi reikä tullut ja hammaslääkäri oli aika vihainen, syystäkin, meille vanhemmille.
Nyt on vaan jätettävä se mehu pois ja opeteltava juomaan vettä ja maitoa paremmin.
Kyllä mä olin  n o l o n a  ja  koskaan en ole näin kovasti  h ä v e n n y t...
Se on tämän mamman otettava nyt itseään niskasta kiinni, jottei pieni tyttäremme enää joudu kärsimään äidin tyhmyydestä!
Nyt käymme kolme kertaa vuodessa putsauttamassa ja fluoraamassa hampaat hoitajalla ja yritetään totuttaa pienokaista siihen, että saisimme jossain vaiheessa tuon ikävän reiän pienestä hampaasta paikattua.

Mutta näillä mennään ja toivotaan, että asiat paranee!

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

Susanna

perjantai 25. lokakuuta 2013

Pieniä piristyksiä...

Tähän harmauteen täytyy keksiä jotain piristettä, joten poikkesimme poikani kanssa alkuviikosta 
Ihanassa Olkkarissa ostoksilla.
Sain liikkeen omistajalta viestin, että nyt ne kauan odotetut ihanuudet ovat tulleet, joten pakkohan ne oli heti lähteä ostamaan.

Eli lisää tähtösiä meidän huusholliin...


... kyllä nyt kelpaa napostella sipsiä ja popparia viikonloppuna telkkaria tuijottaessa. :)

Ja tänään kävin kampaajalla piristämässä omaa ilmettäni.
Nyt on sit lempiväriä hiuksissakin... muutama pieni vaaleanpunainen raita molemmilla sivuilla...
Piristää kummasti tätä blondia ;)

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Susanna

maanantai 21. lokakuuta 2013

Maanantaita...

Uuteen viikkoon startattiin -7,5 asteen pakkasella.
Viikonloppuna sateli hieman jo lunta meilläkin.

Tässä tunnelmaa lauantai-illasta...


Viimeviikon keskiviikkona alkanut syysloma meni leppoisasti kotosalla lasten kanssa. Hieman kävimme shoppailemassa Ideaparkissa, mutta muuten vietimme melkeinpä yöpaita-lomaa :)

Nyt on päästy jo sitten arkeen kiinni, vein pikku-enkelimme eskariin pitkän tauon jälkeen, kun ensin oltiin kipeänä ja sitten perään nautittiin syyslomasta.
Hieman meinasi pikkuista taas jännittää, mutta jäi kuitenkin reippaana eskariin muitten mukaan.

Kyllä se tästä taas lähtee... <3

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Susanna

torstai 10. lokakuuta 2013

Pikkuiseni sairastaa...

Aamuyöstä kahden jälkeen herättiin taas pikku-enkelimme kurkunpääntulehdukseen.
Mokoma virusperäinen riesa saa aina sydämen tykyttämään pelosta, kun joutuu kuuntelemaan kuinka pikkuisen on tuskallisen vaikea saada henkeä. Ja aina se tulee keskellä yötä.

No eipä auttanut jälleen muu, kuin äkkiä vähän lämmintä vaatetta niskaan ja autolla ensiapuun.
Onneksi asutaan lähellä sairaalaa, saadaan nopeasti apua pienokaiselle. Vaikka tuo noin 3 km matka kerkiää kyllä tuntumaan tosi pitkältä tuossa tilanteessa...
Adrenaliinia saatiin taas hengitellä ja johan alkoi pienen pienet keuhkot jälleen saamaan ilmaa <3
Jälleen saatiin erittäin hyvää palvelua paikallisessa sairaalan ensiavussa.
Kyllä on hienoa, että on ammattitaitoisia ihmisä auttamassa, kun apua tarvitaan!


Nyt on pikku-enkelimme turvallisesti unten mailla rauhallisesti hengittäen <3

Tästä on kaiketi hyvä taas jatkaa.

Toivorikasta torstaita kaikille!

Susanna

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Vaaleanpunaista kakkua...

Niin meni se viimeinen päivä mun lempi työpaikassa...
Haikeat jäähyväiset jätettiin ihanien työkavereiden kanssa
ja vieläkin on haikea mieli...

Tälläisen ihanuuden vein ihanille työkavereilleni syötäväksi...



... veljeni vaimo teki tämän unelman ohjeitteni mukaan:
gluteeniton ja vaaleanpunainen, muuten saat vapaat kädet...
...ja kaunishan siitä tuli
ja hyvääkin oli :)




Kortin tein tietty itse...

No, nyt keskitytään sitten oikein urakalla kuntoiluun ja katsotaan kuinka pieneksi kerkeen ennen talven tuloa.

:)

Öitä!

Susanna

tiistai 8. lokakuuta 2013

Haikeus...

Huomenna se on nyt sit edessä...
Mun viimeinen työpäivä huippu ihanassa työpaikassa...

Haikeus valtaa mielen...

Onneksi asialla on myös positiivinen puoli...
Saan antautua taas täysin rahkein perheelleni. Ja omaakin aikaa tulee joka arkipäivä muutama tunti, joten pääsen harrastamaan liikuntaa täysin palkein. :)

Ja talven tuloa tietty ootan kovasti...
Uudet kuviot odottaa...
;)

Öitä!

Susanna

perjantai 27. syyskuuta 2013

Ei se mennyt niin...

Onhan taas vierähtänyt päivä jos toinenkin, kun viimeksi täällä kirjoittelin.
Paljon on ollut asioita, jotka ovat vieneet ehkä voimia niin, etten ole jaksanut laittaa ajatuksiani tekstiksi...

En saanut sitä työpaikkaa.
Voisin sanoa, että "musta hevonen" tuli takaa ja meni ohi... Meni ohi meistä kaikista haastatteluun päässeistä.
Kaupungin toimesta kun on kyse, niin kun toisessa paikassa laitetaan väkeä pihalle, niin avoimena oleva toinen paikka täytetään sisäisellä siirrolla.
Harmittanut on suuresti ja harmittaa edelleen, mutta ehkä tällä oli joku tarkoitus...
Yksi ystävistäni sanoi lohduttaen, että on tulossa jotain parempaa, siksi ei ollut minun vuoroni <3.
Aika ihanasti sanottu!
No, lohduttaa hieman sekin, että pyysivät minua hoitamaan tämän talven ajan vielä tuota meidän hiihto/laskettelukeskuksen lippukassan toimea.
Ja kyllähän se minulle sopii.
Nyt vaan toivon, että talvi tulee pian, jotta saadaan rinteet auki. :)

Sitä odotellessa löytyy kyllä meikäläisellä monenmoista tekemistä.
Remonttitouhuja, kuntoilua, lasten kanssa olemista...
Kaikkea ihanaa!

Syksy tuli ja minä intouduin hieman vaihtamaan verhoja
.
Ja tälläiselta nyt sitten näyttää meidän keittiön ikkuna...


... ja tälläiselta olohuoneen ikkuna...


... tykkään. Entä sinä? :)

Alakerrassakin tapahtuu taas pitkästäaikaa. Haettiin lattialaatat rautakaupasta ja isäntä on nyt pari ehtoota touhunnut sitten lattiahommissa...


... josko pian saisi siirtää pesukoneen uudelle paikalleen.

Jahka mulla alkaa työttömyysjakso, niin täytynee iskeä kiinni meidän teini-neidin huoneeseen...
Siellä täytyy ensin tyhjentää huoneen mittainen komero ja sitten kovasti purkaa, ennenkuin pääsee tekemään uutta pintaa... Huhhuh!
Teini-neidin kanssa kävimme muuten viikolla Taysissa lääkärissä ja nyt ootellaan sitten kutusa magneettikuviin. Ei lähtenyt lääkäri röntgenkuvien perusteella arvailemaan mitään. Sen verran kuitenkin totesi, että kyllä ne jalat ovat hieman eri mittaiset. Sen tosin huomaa vain jalkaluiden yläosasta, eli alaselästä... Sitäpä ei meidän terveyskeskusfysioterapeutti eikä terveyskeskuslääkäri huomanneet...
Onneksi nyt ollaan asiantuntijoiden käsissä.

Mulla onkin nyt edessäni viimeinen viikonloppuvuoro työmaalla.
Ukko-kulta on viettämässä iltaa paikallisen rautakauppiaan kustantamilla Oktober-festivaaleilla.
Meidän pikku-eskarilaisella on huomenna koulupäivä Unicef-kävelyn merkeissä. Iso-veikat lupasivat mennä pikku-enkelimme kanssa kävelemään.

Kaiken laista touhua on siis tiedossa.

Mukavaa viikonloppua kaikille! <3

Susanna


torstai 12. syyskuuta 2013

Syksyä ilmassa

Syyskuuta mennään jo kovaa kyytiä, erinomaisen ihanaa syksyä on kelien puolesta ollutkin tämä alku syksy <3

Flunssat on sairastettu tällä erää, toivotaan, ettei pahemmin enää vaivaisikaan tänä syksynä saatika koko loppu vuonna. Aletaan siis pikkuhiljaa pääsemään normaali rytmiin, mikä onkin erinomaisen ihana asia! :)
Eskarilaisemme on jo erittäin sopeutunut koulumaailmaan. Opettaja sekä avustajat kehuvat kovasti neidin reippautta ja ystävällisyyttä toisia ihmisiä kohtaan.
Meidän rakas ruusunnuppumme <3

Kävästiin silloin elokuun lopulla pikku-neidin kanssa siellä Ihanassa Olkkarissa Viialassa niinkuin oli puhe ja voi miten siellä oli niin ihania juttuja taas, että meinasin ihan mennä sekaisin.
Sain onneksi hillittyä ostoshimoni niin, etten ihan koko liikettä tyhjentänyt. :)

Tähtiä
                

ja hieman vaaleanpunaista


sieltä kuitenkin lähti mukaan tälläkertaa.

Ja pian täytyy vissiin mennä uudelleen, koska sinne oli tulossa lähiaikoina lisää tähtiä... kulhojen muodossa. :)

Ensi viikon keskiviikkona mulla onkin sitten melkoisen jännä päivä tiedossa...
Työhaastattelu nimittäin.
Jännittää ihan hirmuisesti. Ei ehkä niin paljon itse haastattelu tilanne, toki sekin, mutta ennen kaikkea jännitän sitten sitä valintaa... Olen vaan niin kovasti tykästynyt tähän työhön ja työpaikkaan, että haluaisin kovasti saada sen paikan.
Mutta nyt ei voi muuta kuin toivoa, että ovat tykästyneet tämän vuoden aikana minun työpanokseeni ja valitsevat minut.

Meidän teini tyttären lonkka-asiakin alkaa nyt etenemään. Saatiin alkuviikosta kutsu Taysiin, parin viikon päästä mennään näytille ja toivotaan, että saamme heti jotain vastauksia.
Kovasti on taas kipu nimittäin vaivannut tyttäremme eloa...

Suuria asioita on siis lähitulevaisuudessa meillä käsillä.
Katsotaan kuinka meitin käy...

Mukavaa loppu viikkoa kaikille! :)

torstai 29. elokuuta 2013

Aika rientää...

Niin se vaan kuluu nopsaa tahtia tuo aika, nyt jo elokuun loppua eletään, sunnuntaina siirrytään syyskuuhun...
Meidän pikku-enkelimme on jo melkoisen hyvin sopeutunut eskariin sekä koulun tiloihin,
REIPAS TYTTÖ <3
Mutta nyt sitten ollaan oltu tiistaista asti kotona, kun iski kurkkukipu pikkuiselle :(,
meillä kun on ollut riesana tuo kurkunpääntulehdus ihan vauvasta asti, niin ollaan kyllä sitten erityisen
varovaisia näitten kurkkukipujen suhteen. Nyt ei olla jouduttu lähtemään aamuyöstä sairaalan ensiapuun hengittelemään adrenaliinia, joka siis on ainoa apu kurkunpääntulehdukseen, ja aamuyöstä siksi, että yleensä tämä virus on iskenyt aamuyöstä. Tänään aamulla oli hieman ahtaampi tuo pikkuisen hengitys, mutta yskäisyllä aukesi ja ventoline-piippu ja vesihöyry saivat liman kunnolla liikkeelle, niin taas kulkee hengitys hyvin.
Toivottavasti menee näillä oireilla ohi...

Jännitettävää riittää muutoinkin...
Tuo toimi, mitä olen tällähetkellä hoitamassa määräaikaisena, tuli hakuun, koska siitä jää toinen vakituinen lippukassanhoitaja eläkkeelle.
No tottahan toki minä laitoin hakemuksen sisään, koska olen enemmän kuin viihtynyt siellä ja kovastikkin tykkäisin siinä työssä olla vaikka sitten sinne eläkeikään asti :).
Vielä täytyy varmaan ainakin pari viikkoa jännittää kuinka käy, hakuaika toimeen päättyy huomenna ja työ alkaa 1. marraskuuta, joten peukkuja peukkuja...

Tänään mulla on vapaapäivä ja jos vaan tuo pienokaiseni tila ei pahene, niin varmaan käydään hieman shoppailemassa sellaisessa Ihanassa pienehkössä puodissa, missä on kaikkea Ihanaa sisustustavaraa <3
Ehkä sitten seuraavaan kertaan laitan löydöksistäni kuvia... :)

Nyt toivottelen kaikille mukavaa torstaita ja aurinkoista elokuun loppua!


Susanna

perjantai 16. elokuuta 2013

Raskasta aikaa...

Niin on ollut raskasta tämä pienoisen eskarin aloitus, että ihan on mehut mennyt äipältä...
Ihan on vaan itketty ja murehdittu ja toivottu, että tilanne pian menee ohi...
Ehkä se aika vaan on se taikasana...


No, viikko sitten oltiin viettämässä viikonloppua kylpylässä Nokialla ja meillähän oli ihan parasta laatuaikaa perheen kesken.
Ainoo harmitus oli se, että meidän kakkonen jäi tyttökaverinsa kanssa kotiin vahtimaan meidän hauvelia ja 
kotia <3
Muuten mentiin kyllä ihan kympillä viikonloppu ja meidän pikku-enkelimme nautti kyllä niin täysillä, että se yksistään riitti mun hyvään oloon.
Neiti ei olis millään malttanut olla pois allasosastolta ja iso vesiliukumäki sai kyllä kyytiä, kun neiti laski välillä iskän ja välillä iso-veikan kanssa.
IHAN MAHTAVAA!

Nyt ollaan sit viikon verran harjoiteltu sitä eskarissa oloa... Pieni ihminen ja suuri maailma <3.
Kyllä se siitä varmaan jonain päivänä... Ja pakkohan se on.
Sydämeen vaan niin sattuu...


Eilen aukesi meidän uimahallimme taas kesätauon jälkeen ja mehän sit mentiin pikku-neidin kanssa uimaan, niinkuin hänelle lupasin, ja kakkos-veikka halus lähteä mukaan.
Ja meillähän oli enemmän kuin hauskaa.
Nyt pyrimme käymään kerta viikkoon uimassa pikkuisen kanssa.
Hän niin nauttii siitä! <3

No, minäpä olen nyt sit viikonlopun töissä joten pikkuhiljaa täytyypi siirtyä tuonne sängyn luo...


Että öitä vaan ja kauniita unia kaikille!

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Ukkostaa

Kovasti jytisi tänään tässä meitin ympärillä, mutta eipä onneksi tullut ihan päälle. Pelkään niin kovasti ukonilmaa...
Vettä tuli muutamaan otteeseen melkoisen kovaa ja isoja pisaroita, lapset tuumas että niin on kova sade, että ihan maalaa vesi ikkunaa. :)
Niinhän tuo säätäti oli hieman lupaillutkin tälläistä keliä ja vissiin useaan paikkaan. Toivotaan, että pahemmilta vahingoilta kuitenkin ollaan selvitty.

Aivan hirveesti on nyt alkanut jännittämään tuo meidän pikkuisen eskarin alkaminen.
Kuinka ihmeessä me tästä oikeen selvitään...
Tänään täyttelin kaikenmoisia papereita liittyen koulun aamu- sekä iltapäivätoimintaan ja tunteethan nousi taas niin pintaan...
Meidän pieni enkeli-tyttömme... ja niin suuri maailma...

No, mutta iloisiakin asioita ollaan mietitty ja järkätty :)


Ostettiin nimittäin pinkit uimalasit pikkuiselle. Nyt kun uimahalli aukeaa puolen kuun paikkeilla, niin mehän aletaan pikku-neidin kanssa käymään kerta viikkoon uimassa ja nämä ovat oiva suoja herkille silmille.
Pikkuinen oli niin onnellinen saadessaan pinkit uimalasit, että nehän vedettiin heti silmille. :)

Ja perjantaina iskä viekin meitä kylpylään ja siellä ollaan ihan yötä.
Hyvä lopetus koululaisten kesälomalle <3

Huomenna täytyy mennä hakemaan terveyskeskuksesta meidän kakkoselle uusia pistoneuloja.

Ja perjantaina on mammalla aamupäivästä kampaaja <3

Nyt meen maate, joten öitä!

lauantai 3. elokuuta 2013

Fiiliksiä...

I H A N A A !

Flunssa tuntuu menneen ohi ja tänään kävin piiiiiitkästä aikaa salilla ja aivan mahtavan olotilan se teki jälleen.

Loman jälkeinen ensimmäinen työviikko meni ihan mukavasti. Rauhallistahan vielä on, mutta hallille päästyäni torstaina oli jonkin verran enempi tekemistä, kuin tuuraustyömaalla.
Ja tietty parasta oli se, että esimieheni, ystäväni lapsuudesta asti, palasi lomilta torstaina, joten kaksi viimeistä päivää ollaan hänen kanssaan tehty töitä ja kulutettu aikaa työmaalla. :)

Murhettakin tähän viikkoon on riittänyt, kun tuo meidän nuorimmainen, down-prinsessamme, alkoi ripuloida maanantaina ja sitä on sitten jatkunut ihan tähän päivään asti.
Neiti on kyllä syönyt melkein normaalisti koko viikon eikä ole kertaakaan oksentanut, mutta vatsa on mennyt vuoristorataa koko viikon.
Eilen, kun tulin töistä, alkoi pikkuinen valittamaan ensimmäisen kerran vatsaansa, näytti masua ja sanoi että sattuu masuun. Kiemurteli hetken tuossa sohvalla ja sitten ykskaks alkoi silmät pyörimään päässä, jolloin minä sitten riipaisin äkkiä pikkuiseni syliin ja ryntäsin keittiöön ukko-kultani luo hädissäni ja itkunsekaisesti ilmoitin, että nyt lähdetään päivystykseen ja hätäisesti.
Siellä sitten lääkäri tutki ja kuunteli, ei mitään epäilyttävää kuulunut/tuntunut, verikokeet näyttivät, että tulehdusarvo ja veren sokeri olivat ihan normaalit, joten todennäköisesti virusperäistä vatsaflunssaa.
Särkylääkettä neuvoivat antamaan kotona ja kun näin teimme niin johan se hetken päästä masukipu helpotti.
Tänään ei ole enää sattunut yhtään pieneen masuun, joten toiveissa on että tauti oltaisi selätetty.

Viime viikon lopulla meidän pikku-rinsessa sai leikkimökkiinsä uuden terassin, kun isi sen hänelle rakensi.
Ja neiti tietty oli itse apumiehenä. :)


Tässä kannetaan lautaa...


... tässä lähtötilanne...



...isi ja tytär työn touhussa <3 ...



... ja tässä lopputulos.

Kyllä nyt neidin kelpaa touhuta omalla mökillään.

Tälläinen yökyöpeli mää olen, vaikka aamulla olen aikaisin herännyt ja päivällä hieman väsy ollut, niin nyt ei meinaa taas ollenkaan nukuttaa, kun on viikonloppu ja vieläpä vapaa sellainen.
Kohta kun halli taas aukeaa, niin sitten tämä mamma onkin taas joka toinen viikonloppu töissä, joten nyt vielä otetaan ilo irti ja nautitaan.
Huomenna nautitaan vissiin auringosta, mikäli sääennusteet pitävät paikkansa. :)

Jospa nyt yrittäisi siirtyä tuonne ukko-kullan ja pikku-rinsessan viereen ja toivoa, että Nukku-Matti pian tulisi käymään.

Joten öitä ja kauniita unia kaikille <3