maanantai 29. heinäkuuta 2013

Paluu arkeen...

Niin ne meni kaksi lomaviikkoa nopiaan ja nyt jo ollaan takas työmaalla.

Viikonloppu meni festari-meiningillä, Työväen Musiikkitapahtumilla nimittäin tuli oleiltua kolmena ehtoona. Ihan hyvin tältä mammalta, joka ei ole koskaan ravannut missään festareilla, ainoostaan ehkä yhtenä iltana näillä paikallisilla Musareilla.
Hauskaa oli, paljon tuli taas tuttuja nähtyä, joihin ei juuri muuten törmää ja kelitkin oli kohdillaan, kun sattui tämä helleaalto osumaan juurikin oikeaan hetkeen. :)

Nyt sitä ollaan jo niin taas arjessa kiinni, että tuntuu kuin ei olisi lomalla ollutkaan.
Työkuvioissa ei mitään ihmeellistä, vielä on melkoisen rauhallista. Nämä kolme ensimmäsitä päivää täytyy vielä tuurailla täällä nuorisotoimella ja sitten takaisin omalle työmaalle, jossa varmaan alkaa hieman toiminta virkistymään, kun saadaan paikkoja auki remontin ja kesälomien jäljiltä.

Meillä puolestaan alkaa pikkuhiljaa jännitys käymään korkealla, kun lähestyy tuo meidän pikku-neidin eskarin alku.
On kyllä niin tällä mammalla vaikeuksia pitää tunteensa kurissa, kun niin suunnattomasti jännittää, melkeinpä voisin sanoa että pelottaa tuo pienokaisen koulutaipaleen alku.
Päiväkodissa kun mittasuhteet ovat niin paljon pienemmät kuin koulumaailmassa, vaikkakin tyllerömme tulevalla luokalla on vain kahdeksan oppilasta, osa eskarilaisia ja osa 1-3 luokkalaisia.
Se on se suuri huoli siitä, kuinka pikkuinen pärjää siellä isompien seassa välitunnilla, ruokalassa ja kaikkialla luokkahuoneen ulkopuolella.
Opettaja on aivan ihana ja luokalla on kaksi luokka-avustajaa, laulun ja leikin siivittämänä kuluttavat koulupäiviään.
Meillä vaan kun neit lähti vasta 4-vuotiaana kävelemään, niin liikkuminen on vielä kovin varovaista, siitäkin syystä, että neiti on melkoisen arka kokeilemaan uutta, vieraat paikat ovat hänelle todella hankalia, ennenkuin hän saa luottamuksen ihmisiin ja paikkoihin.
Reipashan hän on, mutta se että alkuun ottaa aikaa ennenkuin hän uskaltautuu luottamaan uusiin asioihin, niin sehän se aiheuttaa äidille pelkoa ja tuskaa.
Onneksi saan ensimmäisen viikon olla vapaalla niin, että pääsen pikkuiseni viemään ja hakemaan ja tarvittaessa voin jäädä koko koulupäiväksi, mikäli tilanne niin vaatii.

Kurkkuni on ollut pari päivää oudon oloinen, flunssako meinaa iskeä. Jäi tuo alakerran rappujen seinien vahausprojekti puoleen väliin nuitten festareitten vuoksi, joten täytyisi varmaan tämän viikon aikana saada homma loppuun, mikäli vaan nyt terveys antaa myöden.

Ja salillekin jo kovasti mieli ja kroppa halajaa...

Mukavata alkanutta viikkoa kaikille!

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Yö jo tullut on...

Väsymys on vaivannut minua jo viime viikosta lähtien enkä oikein tiedä mistä se johtuu...
             Luulin, että rippijuhlien järjestely-stressi olisi syynä, mutta eipä taida olla...
       Äitini kehotti käymään kilpirauhaskokeissa, koska oireeni viittaavat kovasti siihen suuntaan ja koska se tahtoo olla perinnöllistä, äidilläni on kilpirauhasen vajaatoiminta.
            Olen kerran käynyt niissä kokeissa, silloin kun tuo meidän ylläri-down-tyttäremme syntyi, mutta silloin kaikki arvot olivat ihan ok.
         Kävin tänään pitkästäaikaa salilla, mutta sekään ei oikein tuntunut normaalilta, voimat jotenkin kateissa...
        Nyt on kyllä huolestuttavan paljon niitä oireita, mitkä johtuvat juurikin siitä vajaatoiminnasta...

Väsymys, nivelsärky, haluttomuus tehdä mitään, hiustenlähtö, paino ei tahdo pudota vaikka kuin treenaa...

        No, ehkä on parasta varata lääkäri ja lopettaa ihmettely.

Ukko-kulta on jo unten mailla, aamulla kun täytyy töihin jaksaa. Ja muksutkin jo yläkerrassa omissa huoneissaan, meidän down-neiti halusi mennä iso-veikan viereen nukkumaan, saapa nähdä nukkuuko vai tuleeko äidin viereen...



Jospa minäkin pikkuhiljaa lähden nukkumattia tapaamaan.

Öitä!

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Yhtä juhlaa

No nyt on neidin rippijuhlat juhlittu.
                                  Järjestelyt menivät melkoisen kivuttomasti ottaen huomioon, että viimeisille päiville jäi oikeastaan kaikki muu paitsi se juhlateltan haku.

Leipomukset olin tilaillut niin, että voileipäkakut ja täytekakut teki veljeni vaimo, joka on ammattilainen kakkujen suhteen :) ja sitten vanhemman veljeni vaimo teki pullaa sekä perhosen muotoisia lusikkaleipiä :)

                                                Kätevää kerrakseen!

Äitini kanssa leivoskelimme sitten lauantaina pari kuivakakkua sekä kinkkumakaroonisalaatin ja puolisoni valmisti munavoin coctail-piirakoille.


                                                         Ja tyttäreni itse koristeli sokerit <3

Eteisemme sai kun saikin ja vihdosta viimein tapetin pintaan, tapettihan on ollut ostettuna jo pari vuotta ja kun sitten huomasimme, että se loppuu kesken (paikallisen rautakaupan myyjä laskenut todennäköisesti tapetin määrän väärin) niin sitähän ei sitten enää saakkaan, koska se on jo poistunut malli. No eipä tuo mitään, vanhin poikamme laittoi sitten valkolakatun panelin yhdelle seinälle ja siitähän tulikin erinomainen, eli ei haittaa, vaikka tapetti loppuikin kesken :)


Tässä kuvaa paneliseinästä...

... ja tässä tapetoiduista seinistä.

















Konfirmaatio oli kaunis ja hauska, meidän nuori naisen alku oli erittäin kaunis vaaleanpunaisessa mekossaan, juhlat menivät erinomaisesti, vieraita kävi mukavasti ja tarjottavat riitti hyvin :)

                                                                    Oli ihana sunnuntai! <3

Nyt on sitten vielä tämä viikko lomaa ja sen saa viettääkkin sitten ihan rennosti.
                                                        Kävin tosin jo ostamassa valkoista panelivahaa, jos vaikka innostun                         vahaamaan nuo alakerran rapun puunväriset panelit valkoiseksi, katot ja lattiat. ;)

Loppuviikosta onkin sit tiedossa mukavaa ohjelmaa...

                                                    Mukavaa alkanutta viikkoa!

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Loma loma loma :)


                                               Se on kuulkaas nyt sitten KESÄLOMA! <3

Ihana tunne, kun lähti työmaalta kotiin, sitä saa olla vaan pari viikkoa ihan niin rennosti, kun tykkää.
                                             Niin no, tämä viikko ei ehkä ihan niin rennosti mene
                                 kun on ne rippijuhlat sunnuntaina ja väkisinkin vähän täytyy jotain tehdä.

Iski kyllä heti alkuunsa aika ikävä olotila, kun satuin töissä katsomaan tämän viikon ja vallankin viikonlopun paikkakuntakohtaista säätiedotusta netistä ja niinhän se sitten lupailee juurikin sellaista keliä, mitä ei juuri nyt            kaivattaisi... Perjantaista-maanantaihin vettä vettä vettä ja +14 astetta lämmintä... Siis kylmää!
                                                                          EI KIVA!
Mun pikku-rinsessan suurta juhlaa ei sääukko saa pilata! Vaikka tulis sitten lunta taivaan täydeltä niin meidän pieni ruusunnuppumme saa arvoisensa juhlan. Emme anna sään pilata suurta päivää.
                                                 Vaikka se ikäväkyllä väkisinkin jonkin verran vaikuttaa mielialaan.
No olemme toki varautuneet huonoon keliin ja senpä vuoksi lähdemme keskiviikko-aamuna puolisoni kanssa hakemaan telttaa tuohon terassin päälle, jotta vieraat saavat olla sateelta suojassa ja varmaan täytyy vuokrata myös säteilylämmittimiä, jos se oikeesti meinaa olla niin viileetä kuin lupaa.
                                       Toivotaan, että kelit vielä kääntyy toiseen suuntaa viikonlopuksi.

Neiti laittoi aamulla 8 aikaan viestiä rippileiriltä, että oli jo suorittanut puolet vaadituista rukouksista, joita niin kovasti jännitti, että kuinka hän ne muistaa ulkoa. Hienoa tyttäreni <3
                                 Äidin täyyt nyt tehdä pitkä kauppalista, jotta muistaa kaiken ostaa ja hankkia ajoissa niin ehkä sitten stressitasokaan ei nouse niin korkealle... ;)

Ja kaikesta huolimatta me ollaan pikkuisen kanssa nyt niin lomalla, vaikka kotona ollaankin, että oli keli mikä tahansa niin rantatunnelmissa kahlataan kaksi viikkoa :)


                                                      Mukavaa viikon alkua kaikille!

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Touhua ja tunteita

Ihana viikonloppu taas takana.
                              Pihassa saatiin kovasti aikaiseksi.



                                  Grilli-hella systeemi alkaa oleen loppusuoralla ja hyvältähän se näyttää.

Meidän oma pikku-teini-tyllerö lähti tänään rippileirille ja viipyy siellä perjantaihin asti. Hieman pikkuista jännitti lähteminen, kun on tahtonut olla koti-ikävän kärsimistä, jonka vuoksi ei ole oikeestaan harrastanut muutamaan vuoteen yökyläilyä edes mummilassa.
                                             Kyllä äitiäkin jännittää... Nyt jo kova ikävä pikkuista <3.

Ja tilannetta ei helpota ollenkaan se, että nuorimmainen lähti yökylään mummille. Ja sekin on uutta meillä, koska meidän pieni down-tyttömme ei ole ollut yötä pois kotoa kun joskus alle vuoden ikäisenä ehkä kaksi kertaa ja silloinkin ikävöinyt kovasti. Nyt halusi minun äitini pikkuisen yöksi, jotta saavat rauhassa aamulla heräillä ja nauttia aamupalat, eikä tarvitse kummankaan herätä kesken unien, kun mulla on vielä huomennä työpäivä ja sitten mulla alkaa kahden viikon

                                                                     L O M A!

Joten nyt nukkumaan, jotta jaksaa aamulla herätä ja töihin keretä :)

                                                                 Öitä kaikille!

perjantai 12. heinäkuuta 2013

Perjantaita

Ja taas se on viikonloppu, ihanaa!
                                  Pari aamua saa nukkua niin pitkään, kun huvittaa... No niin no, niin pitkään kun
pikku-neiti antaa nukkua, mut saadaan sit loikoilla vierekkäin ihan rauhassa, eikä tarvitse lähteä aikaisin
                                                                    töihin... eikä mihinkään <3

Viimeyönä näin sitten painajaisia tulevista rippijuhlista.
                                                                                                KÄÄK!
Mun ei pitänyt stressata, mutta kuinkas meinaa käydä...
                                                        Unessani olin unohtanut kaiken mahdollisen ostaa ja tehdä ja kaiken huipuksi meille tuli vieraita ainakin kolminkertainen määrä mitä kutsuttiin...

Töistä päästyäni kävin maksamassa tulevan rippilapsen geelikynnet (kyllä nyt kelpaa päästä ripille), hain pesulasta kaksi mattoani, joita ei saa pestä normaalisti, ja totesin hinnan kuullessani, että olisin saanut uudet matot halvemmalla (siis oikeesti!) ja kävin hakemassa pikku-neidin pyörään uuden sisäkumin eturenkaaseen.

Ja sitten ruokaa laittamaan ja pyykkiäkin täytyi pestä ja siivotakkin vähän ja voi ikävyyksien ikävyys... laskuja maksaa. Siis miten tämä ihmisen elämä voi olla niin turhauttavaa välillä... Pelkkää rahan menoa! Mä  niin toivon, että olisi tullut täysosuma Eurojackpotissa... 36 000 000 € ... Herranen aika miten suuri summa!

Mä niin antaisin siitä sinne ja tänne ja tuonne... Itse pitäisin sen verran, että ei tarvitsis enää miettiä rahaa loppuelämänä... En ole vielä katsonut pelitiliäni... Haluan tämän illan elää unelmissa ;)

Kävin purkamassa turhautumista ja kiukkua 14 km pyörälenkillä kaiken touhuamisen jälkeen ja sitten käytiin saunassa ja nyt on väsy.

                Mun nuoriso istuu ehtoota tuolla meidän terassilla ja voi miten mä niitä ihailen ja
                                                     muistelen omaa nuoruuttani <3

                             Ihanaa on olla äiti näille mun ihanille supersuloisille lapsilleni!

Esikoinenkin on tullut viikonlopuksi kotiin yökyläileen, kun tyttökaveri lähti käymään kotopuolessa, joten
                                                mun perhe on koolla kokonaisuudessaan!

Ja huomenna jatketaan hommia, jotta saadaan paikat kuntoon niitä tärkeitä juhlia varten!

                                          Öitä kaikille! <3

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Hyvä mieli

Olihan ihana tulla tänään töistä kotiin, kun keittiö kiilsi puhtauttaan; astiat pesty, kone tyhjennetty, pöydät ja tasot pyyhitty eikä yhtäkään tyhjää maitotölkkiä taikka leipäpussia lojunut missään.

                                                Ihanaa! KIITOS mun teini-neidille <3

                       Ja minähän sitten heti tekemään lasagnettea nälkäiselle perheelle. :)

Tänään on sadellut pitkin päivää ja sehän teki sen, että tytöt olivat viihtyneet ihan vaan kotosalla ja pikku-neiti  ei ollut malttanut vaihtaa edes yökkiä pois, mutta sehän sopii sadepäivään.

                         Töissä oli taas vaihteeksi kovasti rauhallista, puhelin ei soinut kun kerran
                    eikä asiakkaita käynyt yhtään, joten sain mapitettua johtajan paperit, kokonaista
                                                                 kolme mapillista.

Lopunaikaa surffailinkin sitten netissä ja höpöttelin mukavia työkavereitteni kanssa. :)


                                         Eilen sainkin mukavasti öljyttyä meidän terasseja...



 
                                  ...tänään saakin sitten mennä ansaitusti hikoilemaan salille. :)

tiistai 9. heinäkuuta 2013

Kiirusta

Töissä oli tänään niin kiirusta, että päivä meni ihan hujauksessa.
                                            Siis mukavaa! :)

Kotona asiat taas rauhoittunut, teini-neidin kanssa saatiin asiat selvitettyä ja rauha on jälleen laskeutunut keskuuteemme. *äidit ja tyttäret* <3

                              Nyt täytyy lähteä pihalle hommiin, jotta saadaan jotain aikaiseksikin...
                                                                                   ...rippijuhlat lähenee...

Aurinkoista tiistaita!

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Viikonloppu

... hujahti taas niin nopeasti ja taas on maanantai.

Perjantaina sain siivottua heti töistä päästyäni. Pari tuntia meni pelkän olohuoneen siivoamisessa, kun oli taas jos jonninmoista tavaraa ja purkkia ja astiaa jätetty lojumaan pöydälle ja sohvalle ja lattialle...
                   
                            Mutta siistiä tuli ja itselle ainakin hyvä mieli. :)

Lauantai päivä meni shoppailun merkeissä. Mamma ja kaikki neljä lasta suuntasivat Ideaparkiin, esikoiselle piti hakea uusi puku pikku-siskon tuleviin rippijuhliin ja liituraitaa sen piti olla ja sitten tietty täytyi kolmelle muullekin lapsukaiselle ostaa vähän jotakin, bikiniä, hihatonta paitaa, hellemekkoa, lippistä ja itse löysin vahingossa uuden kivan huivin.

Alkuillasta käytiin vielä esikoisen kanssa salilla reenaamassa ja sitten illaksi sainkin ystäväni pitkästäaikaa seurakseni ja niinhän me sitten saunottiin ja istuttiin ehtoota meidän terassilla höpöttäen kaikkea niin ihanaa kuin ikävääkin. Ystävälläni kun oli hieman murheitakin...

                                             Ilta oli kyllä ihana!

Sunnuntaina poikettiin meidän teini-neidin kanssa Ikeassa hakemassa uusi sohvapöytä olkkariin ja sitten vaan chillailtiin, nautittiin auringosta, uitiin ja illalla käytiin taas salilla kolmen vanhimman lapsen kanssa.
                 Niin ja aviomieheni sai terassitkin pestyä niin päästään tänään öljyämään ne.

Nyt käyn ikävää keskustelua puhelimen välityksellä teini-tyttäreni kanssa...
                          ... ja on paha mieli!
Pikku-siskoansa hoitaa kesätyönä ja kun meidän pieni down-tyttäremme välillä tekee vahinkoja housuun, vaikka onkin jo 6-vuotias, niin iso-sisko ei osaa ymmärtää vaan soittaa äidille töihin ja pärrää ja huutaa ikävästi niin, että tulee kaikille paha mieli.

Niin, siinäpä tuli sitten se toinen erikoisuus meidän perheessä, down-tyttäremme, meidän oma Enkelityttö <3.

                                 ... Voisinpa saada lottovoiton rahallisestikin...

Toivottavasti tämä viikko menee eteenpäin paremmin, kuin mitä se nyt on alkanut.

perjantai 5. heinäkuuta 2013

Töissä

Hiljaista on, kun halli on kiinni...
                 Onneksi Radio Nova pitää seuraa... Olis kiva, kun onnistuisin saamaan heidän Pori Jazz
                           kisasta liput kahdelle... En ole koskaan ollut Pori Jazzeilla ja nyt siellä olisi Olly Murs <3

Viime yönä näin aika kamalaa unta... Johtuneekohan se tästä kiukkuisuudesta, mitä olen potenut jo muutaman päivän... Meidän toiseksi vanhin lapsukainen, jolla vuosi sitten todettiin erittäin harvinainen sidekudossairaus SLE, sai unessani vakavan pahoinvointikohtauksen, johtuen tästä sairaudesta, ja juuri kun ambulanssi oli tulossa, mun herätykseni alkoi soimaan... Ja sitä ennen mä tietty koin erittäin pitkään tukalaa tunnetta, kun en pystynyt lastani auttamaan ja ambulanssin tulo tuntui kestävän ja kestävän ja kestävän...
                                         YÖK!!! Inhottavia nuo tuollaiset painajaiset!!!
Onneksi se oli vaan unta!

Niin, siinä nyt "maistiaisia" meidän perheen epänormaaliudesta...

                                              Nyt jatkan Novan tarkkaa kuuntelua ja tiettyjen biisien bongaamista. ;)

torstai 4. heinäkuuta 2013

Ylläri



 Jee,tänään aviomies oli ostanut tiilet tulevaan kesäkeittiö-grilliin! Ehkä viikonloppuna alkaa sitten tapahtumaan... Niin onnellinen <3

Ja tyttären lonkka-asia etenee just niin kuin toivoin, eli lääkäri kirjoitti lähetteen lasten ortopedille, joten nyt ootellaan sit kutsua Taysiin.

Tänään oli hyvä päivä <3

Lääkäriä ja trimmausta

Meidän neitokaisella kun todettiin pari vuotta takaperin koululääkärin vastaanotolla jonkin asteista mutkaa selässä ja siitä syystä käyty pari kertaa fysioterapiassa, jossa on sitten todettu, että jalat ovat kyllä saman mittaiset, mutta oikean puoleinen lonkka on ylempänä, mikä sitten saa aikaan tämän viiden asteen mutkan selkärangassa. No nyt on vaihdosta viimein saatu röntgen kuvat otettua ja tänään menemme sitten kuulemaan lääkärin mielipidettä asiasta ja tietenkin toivon suuresti, että saamme lähetteen Taysiin lasten ortopedille...

Ja sitten on meidän koiruuden trimmaus... Poika saa kesäturkin, jottei niin kantasi kaikkea roskaa karvoissaan  sisätiloihin, kuumuuden vuoksi ei yorksiherterrierin karvaa ei tarvitse trimmailla.

Eilen aloitin salilla uudesta ohjelmastani kakkostreenin... On se niin ihanaa käydä purkamassa agressioitaan salilla... Ja kyllä se vaan niin hyvää tekee keholle ja mielelle.

Ja se uusi pihagrilli-kesäkeittiö-pergola ei ala nousemaan pihaan... Mä niin kohta tilaan pakettiautollisen rakennusmiehiä meidän pihaan hommiin... Pitäisköhän lähteä opiskelemaan rakennusalaa... Vois alkaa pian huusholli näyttämään valmiilta.

Aurinko onneksi paistaa tänään. Kiva olla töissä. :)

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Ensimmäinen teksti

Ja niin tämä rouva innostui kirjoittamaan blogia... :)

Monesti on ollut mielessä, että voisin kenties pistää ajatuksiani paperille, mutta kun en kuitenkaan ole koskaan ollut mikään "päiväkirja"-ihminen niin sehän on sitten jäänyt tekemättä.

Noh, kun nyt olen päässyt aikuisen naisen ikään (elikkäs neljäkymmentä on ylitetty) ja kun minulle on on ns. suotu kunnia omistaa ei niin "tavallinen" perhe, niin halu kirjoittaa omista tuntemuksista ja tapahtumista ja asioista ja kaikesta on kasvanut niin suureksi, että päätin sitten kokeilla tätä.

Tekstini saattaa paikkapaikoin olla sekavaa ja se johtunee siitä, että ajatuksenikin ovat, vallankin tätä nykyä, aika usein melko sekavia. Ja se taas johtunee juurikin siitä, että meidän tavallinen perhe onkin muuttunut muutaman yllärin johdosta ei niin tavalliseksi perheeksi.

Ja kun muutenkin tuntuu, ainakin nykyään, asiat menevän ihan väärällä lailla, niin onpahan mielenkiintoista nähdä, että mitä tästä tulee. :)

Kertoilen pikkuhiljaa pienissä osissa hieman taustatietoa, mutta en kuitenkaan kovin seikkaperäisesti. Muuten tämän blogin tarkoitus on vain kertoa omasta elämästäni, ajatuksistani, tekemisistäni, tykkäämisistäni jne.

Eikä ollenkaan välttämättä joka päivä... Tai sitten montakertaa päivässä... Haaveíleva herkkä oinas...

Neljä ihanaa rakasta lasta omistan, yksi jo lentänyt pesästä, toinenkin jo aikuinen, kolmas saapi tänä kesänä naimaluvan eli rippijuhlaa tiedossa ja sitten on tämä neljäs, äidin pikku aurinko, joka syksyllä aloittaapi esikoulun <3.

Niin ja on minulla aviomieskin.

Katsotaan, miten tämä nyt sitten jatkuu... :)