lauantai 29. maaliskuuta 2014

Päivät lentää ja vatsatautia

Hui oikeesti, miten päivät lentää...
Justiinsa oli perjantai ja taas on perjantai.
En ole kerennyt yhtään kirjoitteleen tänne koko viikkona.

No...


... pyykkiä on pesty tällä viikolla enemmän, kuin normaalisti.
Se on johtunut siitä, että meidän neiti M aloitti maanantai-iltana vatsataudin,
joka alkoi kovalla kuumeella ja ripulilla ja vasta kolmantena päivänä tuli oksennus.
Vaippaa on pakko pikku-neidillä pitää, koska vessaan ei ehditä millään ajoissa,
ja silti tulee sotkua.
Nyt on perjantai, eli neljä päivää mennyt, ja edelleen neiti on ripulilla.
Syö ja juo kyllä aika hyvin, mutta tuntuu olevan nyt todella vahva pöpö, kun ei meinaa ollenkaan helpottaa.



Tuolla mun pikkuiseni nyt nukkuu isin vieressä rauhallista prinsessa-unta <3



Meidän teini-tyttäremme, neiti L, läpäisi keskiviikkona mopoautokortin teoriakokeen ensiyrittämällä.
Vähänkö olen taas ylpeä äiti :)
Nyt pääsee sitten vihdosta viimein ajotunneille ja sitten onkin se tärkein edessä, eli inssi.
Ensi viikollla tai viikonloppuna täytyy lähteä sitten ostamaan neidille sitä kulkupeliä.
Seinäjoella olisi yksi "helmi", valkoinen Aixam city ja toinen ehdokas löytyisi hieman lähempää, Tuuloksesta,
mutta on sininen. Tosin neiti L meinasi, että kyllä se sininenkin kelpaa.
Mutta äitipä tykkää valkoisesta enemmän.
No viikon päästä varmaan tiedämme, minkä värinen tuo menopeli sitten on.

<3

Poikani M sai lääkäriltä loistavia uutisia!
Nyt on arvot niin loistavat, että kortisoni saatiin jättää pois kokonaan!
Johan sitä lapseni joutui syömään noin puolitoista vuotta yhteen soittoon.
Toivotaan nyt kovasti, että SLE pysyy aisoissa, niin ei tarvitse aloittaa kortisonia uudelleen.

<3

Itse bongasin viime viikon lopulla ihania juomalaseja.
Vaaleanpunaisia tietty.
Iittalan tarjouskortti tuli postissa ja siinä oli kartio-laseja rajoitettu erä.
Pakko oli ostaa.


Ja samaan syssyyn ostin uuden "Kovanaaman".
Kelpaa taas pihvejä paistella.
:)

Huomenna viedään meidän Luca-haukkua trimmattavaksi.
Neiti L tykkää, että Lucan turkki saa olla hieman lyhyempi, kun emme kerran käy näyttelyissä.
Onhan se turkki kyllä helpompi pitää siistinä, kun on hieman lyhyempi.
Yorkshirenterrierillä kun tuo turkki on melkoisen pitkä.

Huomenna meillä on myös pitkästä aikaa pitsa-ilta esikoisemme luona.
Poikamme L tekee niin hyvää pitsaa, että jää äidin tekeleet kyllä kakkoseksi.
Ihana huominen siis edessä.

<3

No mutta nyt taidan kömpiä tuonne isännän ja pikku-neidin viereen peiton alle nukkumaan.
¨
Mukavaa viikonloppua kaikille!

<3

Susanna

perjantai 21. maaliskuuta 2014

213-päivä


Tänään on kansainvälinen Downin Syndrooman-päivä.


Meidän neiti M toivottaa kaikille oikein iloista ja rakkauden täyteistä
Downin Syndrooman-päivää! 

Tämä päivä on siis erityisen tärkeä päivä meille.
Sen kunniaksi leivoin pienokaiselleni, ja ehkä vähän muillekin perheenjäsenille,
hänen lempimarjapiirakan.


Jahka neiti M kotiutuu iltapäivä-toiminnasta, pääsee hän herkuttelemaan.

Erinomaisen ihanaa ds-päivää kaikille!

<3

Susanna

torstai 20. maaliskuuta 2014

Onnelisuuden päivä

Todellakin onnellinen olen.
Aamulla jälleen vein meidän pikkuista neitokaista eskariin, 6.luokkalaiset tytöt hyppivät hyppynarua
ulko-ovien läheisyydessä, koska siinä on sula kohta.
Ohi mennessämme jokainen tyttö huikkasi moikat minun pienelle erityiselleni. <3
Miten voi äidistä tuntuakkaan niin hyvältä!
Isot tytöt moikkaavat nimeltä meidän erityslastamme ja vielä niin, että muutkin sen kuulevat.
Kyllä niin ihanasti alkoi tämä vapaapäiväni.
Nyt tuntuu siltä, kuin voisin tehdä mitä vaan, olo on niin

O N N E L L I N E N !

Kyllä kiitollinen olen, että lapsemme on päässyt Tietolan kouluun.
Siellä tuntuu todellakin olevan arvot kohdillaan.
Tapakasvatusta parhaimillaan, kun lapset pääsevät ihan kongreettisesti kokemaan ja tekemään asioita myös erityislasten kanssa.
Opitaan kyllä hienolla tavalla kunnioittamaan ja huomioimaan kaikkia ihmisiä.
Nämä 6.luokkalaiset ovat esimerkiksi kaksi kertaa viikossa mukana erityslasten ruokailussa auttamassa heitä ruuan ottamisen ja syömisen kanssa.
Todella hienoa!
Annoinkin jälleen meidän neidin luokan avustajille ja opettajalle palautetta vietäväksi tälle kyseiselle 6.luokalle.
Ihania sydämellisä lapsia!
<3

Saisi muutkin koulut ottaa mallia.

Eilen annoin itselleni luvan käydä hieman ostoksilla.
Tämä kevät tekee sen aina ihan väkisin.
No, käväisin paikallisessa urheiluvälineliikkeessä, koska halusin uudet collegehousut.
Siellähän tietty oli muutakin kivaa, johon tietenkin sorruin.
Tosin enpä ole aikoihin itselleni mitään vaatetta ostanut, joten suotakoon se minulle.






Aika ihania ovat.
Niin mun värisiäni.

:)






Ja mikä parasta tuossa eilisessä "kylällä" käymisessä niin
näin pitkästäaikaa serkku-tyttöni, joka odottaa esikoistaan ja hän itse on siis minun esikoiseni ikäinen.
Tämä nykyelämä tahtoo ikäväkyllä olla jotenkin mukamas niin kiireistä, ettei enää käydä kylässä
sukulaisissa eikä tutuilla.
Sitä ollaan vaan ja möllätetään kotonnurkissa ja sit aina harmitellaan, kun ei koskaan käydä missään.
Täytyisi tehdä suunnan muutos.
Ne on kuitenkin niitä elämän pieniä ihania hetkiä ja muistoja, kun ollaan läheisten ihmisten kanssa tekemisissä.

Joten käykää kylässä!

Mukavaa torstaita kaikille!

Susanna

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Valoa ja pastellisävyjä

Niin ihanasti tuo aurinko paistaa ja antaa virtaa...

K E V Ä T

sen voi jo aistia.




Kyllä on niin paljon nyt ideoita mielessä, että melkein pakahdun.
Puolisoni löysi sunnuntaisesta Aamulehdestä jotain, mikä kovasti houkuttelisi.
Tämä samainen asia oli pari vuotta takaperin esillä, mutta silloin emme siihen tarttuneet.
Josko nyt olisi sen aika...

R O H K E U T T A !

No katsotaan nyt, kuin käy.


Tulppaanit tuovat kevään.








Ja kynttilät sopivat
ihan jokaiseen
vuodenaikaan.












 Ja sisustuslehdissä on jälleen niin ihania ideoita
ja ihania värejä.
Pastellivärit ovat jälleen IN.
Ja aina minulle!
:)

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Susanna



sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Hyviä uutisia, lunta ja kynttilöitä

Ihana vapaa viikonloppu!

Eilen meidän SLE:tä sairastava poikamme M kävi kuntoutusohjaajan luona keskustelemassa tulevaisuudestaan työrintamalla.
Tämä autoimmuuninen sidekudossairaus kun ei siedä aurinkoa juuri lainkaan, niin täytyy hieman miettiä ja suunnitella josko lapseni jatkaisi rakennusalan opintojaan valmistuttuaan tänä keväänä talonrakentajaksi.
Mutta koska hänen arvonsa ja olotilansa ovat olleet niin hyvät, lähestulkoon loistavat, niin kuntoutusohjaaja oli sanonut lapselleni, että jos tuntuu siltä, että jaksaa ja voi hyvin, niin mikä ettei jatkaisi rakennushommia valmistuttuaan ammattiin.
Ja sehän oli pojalleni erittäin hyvä uutinen, koska hän on sitä nyt pitkin vuotta miettinyt, että haluaisi tehdä alan töitä, koska tykkää niin kovasti rakentamisesta, kädenjäljen jättämisestä.
Ja M on tykännyt jo pienenä kaiken laisesta rakentamisesta.
Mutta äiti näkee hänessä myös arkkitehdin.
Silmää löytyy. :)

Tänään aamulla herätessämme ulkona olikin jälleen valkoista.
Ihan mukavaa, että vielä tulee lunta, mutta harmittaa, kun se on tuollaista märkää räntälunta.
Ja mikä vielä inhottavampaa, niin tuo järkyttävä tuuli!
Nyt jo kolmas päivä, kun ollut melkein myrskytuuli...

No, mutta silti mulla on vapaa viikonloppu!
Se on erittäin ihana tunne, kun saa olla viikonlopun ihan vaan kotona vaikka tekemättä mitään.
Mutta tänään kyllä tein.
Siivosin ja leivoin.
Ja sitten nautin ihanien ihmisten seurasta PartyLite-kutsujen merkeissä.
Kutsuille ei kylläkään saapunut kuin kolme kutsutuista 15 henkilöstä,
mutta silti meillä oli jälleen niin ihanat kutsut!
Itse sain sen mitä toivoinkin, eli toisen ihana puutarhakeidas-lyhdyn...




... mutta lisäksi sain aika houkuttelevan ehdotuksen,
jota täytyy nyt miettiä aika tarkkaan ja harkiten,
koska onnistuessaan se muuttaa erittäin
positiivisesti tämän mamman
arkea.



No mutta jälleen jää nähtäväksi ja kuultavaksi... ;)

Kynttiläkutsujen tunnelmat jatkuivat sitten koko lopun iltaa.


                                            




On ne vaan niin kauniita ja tuoksuvatkin niin ihanille, tälläkertaa 
mansikkaunelmalle <3


Näin rankkat oli kutsut meidän Luca-pojalle <3
Neiti M serkkunsa ja ystävättären tyttären kanssa leikkivät koiruuden kanssa niin, että toinen ihan väsähti.
:)

Nyt nukkumaan!

Öitä!

Susanna


keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Flunssaa ja melkein kevättä



Niin että näillä mennään.
Kuumetta ei ole, joten töissä käydään.

Rinne suljettiin maanantaina, joten loppuaika sopparista kulutetaan sitten uimiksella.



Kyllähän tuo kovasti keväiseltä jo näyttää ulkona, mutta järvet ovat vielä, ainakin osittain, jäässä
ja nythän se lupailee kovastikkin kylmää keliä ja jopa pariakymmentä senttiä lunta jonnekin päin,
toivottavasti Lappiin, joten vielä ei ole talvi päättynyt.
Etukeväästähän nuo sääprofeetat puhuvat.
Mutta juurikin tästä johtuen hirvitti jälleen aamusella, kun vein neiti M:n eskariin, miten paljon on lasten vaatetus vaihdettu kevät vaatteisiin.
Ollan kevättakeilla ja ohkasilla legginseillä ja päässä on huivia ja lippistä.
Hui!
Kyllä kävi taas niin kylmä tuuli koulun pihassa, että ihan pahaa teki noiden lasten puolesta.
Omat lapseni olen aina pukenut toppavaatteisiin niin kauan, kunnes jäät ovat järvistä lähteneet.
Ja nyt on sentään vasta maaliskuun melkein puoliväli.
Kivan näköistä kyllä oli, kun tytöt jo kovasti hyppäsivät narua koulun pihassa.
Niin se vaan menee vuodesta toiseen,
lumet lähtee niin hyppynarut saapuvat välitunneille.

Mutta nähtäväksi jää, minkä moiseksi keli nyt sitten vaihtuu loppuviikosta.

Mukavaa keskiviikkoa kaikille!

Susanna

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Viikon aloitus

Maanantai ja vapaapäivä.

Aamusta pesty pyykkiä ja kerkesin minä hieman uudistamaan tätä blogianikin.
Kevättä tekee. :)

Neiti M jäi siis kotiin vielä täksi päiväksi, koska oli viikonloppuna vielä aamusella hieman tukkoinen, niin ei viitsitty lähteä eskariin.
Mutta toimintaterapiaan kyllä vein hänet iltapäivästä.
Ihan vaan senkin vuoksi, että toimintaterapeuttimme on meidän neidille niin tärkeä ja rakas ihminen.
Toimintaterapiat ovat niitä hetkiä, joita pikkuiseni kovasti aina odottaa.
Ja se on kyllä enemmän kuin hyvä asia, koska terapia on auttanut nyt jo kovasti paljon neidin kehityksessä.
Ja terapeutti on minunkin mielestä aivan ihana ihminen.

No minäpä otin ja läksin sitten lenkille sillä välin, kun neiti M oli jumppailemassa toimintaterapiassa.
Kiersin reippain askelin meidän paikkakuntalaisten lempi reitin, eli riippusiltojen lenkin.
Puoli tuntia siinä meni ja reilut 260 kcal  kului ja kyllä tuli taas niin hyvä olo.
Ihan tein jo sitten suunnitelmaa kovasti jatkoa ajatellen,
eli kun aamuisin vien pikku-neidin eskariin niin lähden siitä suoraan kiertämään nämä riipparit
ja lenkin jälkeen voisi vaikka välillä poiketa uimahallille uimaan ja peseytymään.
Katsotaan, kuinka toteutuu... ;)

Nyt on kyljykset uunissa ja kohta siis syödään.

Mukavaa viikon alkua kaikille!

Susanna

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Flunssaa

Nyt se sit meinaa iskeä päälle.
Flunssa.
Tänään oli melko kurja olo työmaalla. Ei ollut ollenkaan mukava istua kahdeksaa tuntia lippukopissa myymässä muutamia lippuja ja vahtimassa rinteessä olevia, kun silmiä särki, kurkkua kutitti, selkää poltteli ja koko kehoa väsytti.
Mutta en siltikään meinaa antaa kokonaan periksi tälle mokomalle taudille.
Kovasti sitä tuntuu nyt edelleen olevan liikkeellä.
Meidän neiti L:n ystäviä on vallan kovassa kuumeessa ja keuhkoputkentulehduksessa.
Omilla lapsukaisilla kun on ollut onneksi vaan kuumetta, yskää ja nuhaa.
Neiti M selvisi, ainakin toistaiseksi, pelkällä tukkoisuudella.
Toivotaan, ettei vakavampaa nyt tällä kertaa meille tulekkaan.

Huomenna itselläni on onneksi vapaapäivä.
Eikä varmaan neit M mene vielä huomenna eskariin. Oli isosisko L:n mukaan ollut aamulla aika tukossa, joten huominen huilataan ja katsotaan sit tilannetta uudelleen.
Mutta kotihommia löytyisi kyllä taas enemmän kuin mahdollista.
Saapa nähdä onko minusta niiden suorittajaksi.

Nyt sanon öitä ja kauniita unia kaikille!

Susanna

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Arkista menoa ja Naistenpäivää

 <3 ERINOMAISEN IHANAA NAISTENPÄIVÄÄ! <3

Itse vietin sen töissä.
Seuranani erittäin mukava mies, työkaveri.
Erittäin mukavia ovat kaikki nuo mun työkaverit.
Sitä suuremmalla haikeudella jälleen pian joudun jättämään työni.
Huhtikuun 11. asti on sopimukseni, tosin laskettelukeskus mitä todennäköisemmin suljetaan huomisen jälkeen, koska rinteet ovat jo aika huonossa kunnossa, eli maata on lumenalta näkyvissä.
Sitten vietän viimeiset työpäiväni uimahallilla.


Keväiseltä näyttää, vaikkakin tämä kuva on otettu pari viikkoa sitten.

Muutenhan meillä on taas menty ihan niin arkisesti, kun vaan voi.
Kouluja käydään, flunssat on sairastettu, nuorimmainen eli neiti M on tällähetkellä pienoisessa flunssassa
ja tovomus äidillä on, että pienoisena myös pysyy.

Itse olen kokolailla pysynyt terveenä, vielä, enkä kyllä meinaa antaa taudille myöskään periksi.
Eli minut voi jättää tällä kierroksella väliin.

Laiskan vikaa minusta kyllä on löytynyt.
Kuntoilut on ollut kokolailla nollissa ja se jos mikä itseäni kovasti ärsyttää!!!
Mutta ketään muuta siitä ei voi syyttää, kuin itseäni.
Ja kun peilistä itseäni katson niin ihan kyllä inhottaa,
koska kiloja on jälleen tullut muutama lisää
ja
jos olisin tähän asti ollut niin ahkera, kuin syksyllä
niin
olisin jo aikas hyvällä mallilla painoni suhteen.
No jospa kevät toisi jälleen sen suunnattoman innon takaisin.

Huomenna on jälleen työpäivä ja sitten maanantaina saa viettää vapaapäivää.
Kaikkea tehtävää olisi taas odottamassa.
Mutta huomenna menemme työpäiväni jälkeen juhlimaan veljeni kaksospoikien 1-vuotis syntymäpäivää.

Kyllä elämä on ihanaa,
                                      kun sen oikein oivaltaa!

Mukavaa lauantai-iltaa kaikille!

Susanna